Elintarviketeollisuus jäi sivurooliin maatalouden ja ruuan EU-visiossa 

Ruoka-ala työllistää noin 30 miljoonaa ihmistä, ja Eurooppa on maailman suurin ruuan viejä. Komissio katsoo visiossaan vuoteen 2040 asettaen askelmerkkejä tuleville politiikkatoimille ja korostaa perustellusti ruokasektorin kilpailukykyä, iskunkestävyyttä, reiluutta sekä tulevaisuudenkestävyyttä.

Visiossa todetaan, että eurooppalaista omavaraisuutta ei saa pitää itsestäänselvyytenä ja ruokaa on voitava tuottaa menestyksellisesti eri puolilla Eurooppaa. Ruoka-ala on kohdannut viime vuosina monia shokkeja, kuten pandemian ja kustannuskriisin. Ala on osoittanut iskunkestävyytensä näiden kriisien keskellä, mutta alaan kohdistuu paineita tulevaisuudessa geopoliittista jännitteistä ja ilmastonmuutoksesta.

Vision painopiste on viljelijöissä ja maataloudessa viime vuosien viljelijäprotesteista johtuen. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi viljelijöiden korkean keski-iän vuoksi myös siihen, mistä saadaan tulevaisuuden viljelijät.

Komissio pitää tärkeänä luottamuksen rakentamisesta ja dialogia ruokaketjun toimijoiden kanssa. Komissio myös painottaa poikkileikkaavasti säädösten yksinkertaistamista ja innovaatioiden merkitystä kestävyyssiirtymässä sekä eri politiikkatoimien yhteensovittamista. Visio tunnistaa erilaisten ratkaisujen tarpeen huomioiden ruoka-alan sektori- ja aluekohtaiset erot.

Elintarviketeollisuudelle on pettymys, että teollisuudella on visiossa vain pieni sivurooli, vaikka alkutuotanto ja elintarviketeollisuus ovat täysin riippuvaisia toistensa menestyksestä. On yllättävää, että komission valitsema näkökulma ruoka-alaan on kovin kapea, vaikka iskunkestävyys ja omavaraisuus ovat vahvasti esillä.

Ilman viljelijöiden tuottamien raaka-aineiden teollista jatkojalostusta vain harva elintarvike päätyy kuluttajan pöytään. Tämän vuoksi vision pohjalta tehtävissä aloitteissa ja komission tulevissa aloitteissa teollisuuspolitiikasta, biotaloudesta ja sääntelyn purusta pitää kiinnittää enemmän huomiota teollisuuden kilpailukykyyn ja menestymisen edellytyksiin.

Kuluttajien osalta visiossa painotetaan kohtuuhintaisen ruuan saatavuuden turvaamista sekä ruuan terveellisuutta ja kestävyyttä.

Komissio haluaa rakentaa menestyvää ruoka-alaa

Komission tiedonannossa ruokaketjua koskevat politiikkatoimet jaetaan neljän painopisteen alle.

Ensimmäinen liittyy viljelijöiden toimeentulon parantamiseen, kuten elintarvikeketjun toimintaan, tukipolitiikkaan, uusiin tulolähteisiin sekä rahoituksen saatavuuteen sektorin uudistumiseksi.

Tavoitteena on, että viljelijät saisivat enemmän tuloja markkinoilta. Keinona siihen komissio aikoo kieltää sen, että viljelijät joutuisivat myymään tuotteitaan systemaattisesti alle tuotantokustannusten. Ehdotusta voi pitää elintarvikemarkkinoiden toimintaa jäykistävänä, hallinnollista taakkaa aiheuttavana ja ketjun tuottavuutta heikentävänä. Parempi tapa vastata viime vuosina koettuihin kustannuspiikkeihin olisi edistää avaamislausekkeiden käyttöä sopimusten uudelleen neuvottelemiseksi.

Toinen painotus käsittelee ketjun kilpailukykyä ja iskunkestävyyttä riippuvuuksien vähentämisen, tasapuolisen kansainvälisen kilpailun, varautumisen sekä hallinnollisen taakan vähentämisen näkökulmista. Komissio viittaa presidentti Sauli Niinistön raportin suosituksiin varautumisesta ja nostaa esiin työkalujen rakentamisen erilaisten kriisien hallintaan.

Olisi toivottavaa, että tässä yhteydessä valmisteltaisiin joustomekanismia, jotta huoltovarmuudelle kriittisissä toimitusketjuissa asetetuista raja-arvoista tai säännöistä voitaisiin poiketa väliaikaisesti. Kriisitilanteissa voidaan siten välttää merkittävä ruokapula tai muu häiriötilanne. Riippuvuuksien vähentämiseksi kannatettavia ovat tavoitteet, jotka vahvistavat eurooppalaista lannoitetuotantoa esimerkiksi biokaasusta saatavien kierrätysravinteiden kautta.

Kolmas osio käsittelee ruoka-alan kestävyyttä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ruoka-alan on tehtävä oma osansa aikamme kestävyyshaasteisiin vastaamisessa ja planeetan kantokyvyn rajoissa toimisessa. On hyvä, että komissio kiinnittää huomiota kokonaiskestävyyteen ruoka-alan kestävyyden vahvistamisessa. Toimissa huomioidaan näin myös kilpailukyky ja kannattavuus sekä ruokaturvan näkökohdat.

Neljäs painopiste käsittelee elinvoimaista ja hyvinvoivaa maaseutua, ruuan arvostamista ja innovaatioita. Suomen kannalta on merkittävää, että komissio nostaa esiin huolen EU:n itäisen rajan maaseudun elinvoimaisuuden merkityksestä turvallisuudelle. Ruokaympäristön kehittämisessä komissio painottaa kansallisia ja alueellisia toimia sekä valinnanvapautta.  Voikin olettaa, että komissiolta ei liene tulossa esityksiä eurooppalaista pakkausmerkinnöistä ruuan ravitsemussisältöön liittyen. Julkisista hankinnoista komissio katsoo, että alin hinta ei saisi olla hankintojen ainoa kriteeri.

Lopuksi visio käsittelee osaamisen ja innovaatioiden merkitystä ruoka-alalle. Osiossa korostetaan uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönoton vauhdittamista ruoka-alalla. Siinä hyödynnettäisiin muun muassa sääntelykokeiluja tai innovatiivisia julkisia hankintoja. Pettymys on, että tiedonannossa käsitellään varovaiseen sävyyn elintarvikeinnovaatioiden merkitystä, vaikka niissä olisi merkittävää potentiaalia alan tuottaman lisäarvon kasvattamiseksi.

Vuoteen 2040 ulottuvan vision toimeenpano tapahtuu lähivuosina eri aloitteiden kautta. Yksi keskeisimmistä aloitteista ovat tulevan yhteisen maatalouspolitiikan linjaukset ja siihen liittyen uudistettu EU:n rahoituskehys. Näihin liittyen EU:n mahdollisen laajentumisen vaikutukset ruokasektoriin jäivät visiossa vähäiselle huomiolle.