Elintarviketeollisuus avasi keskustelun suomalaisten hyvinvoinnista

Seminaari toimi lähtölaukauksena keskustelunavaukselle, sillä ruoka-ala haluaa kiinnittää laajempaa huomiota suomalaisten hyvinvointiin, toimia sillanrakentajana ja kehittää hyvinvointia yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Selväksi tuli, että hyvinvointi rakentuu monista aineksista ja tarkoittaa ihmiselle paljon muutakin kuin ravitsevaa ruokaa, vaikka se onkin yksi kulmakivistä. Vastuun elämäntavoista ja hyvinvoinnista jokainen kantaa pitkälti itse, mutta yhteiskunta voi tehdä paljon tukemalla ja kannustamalla, tarjoamalla puitteet hyvinvoinnille.

Kun ihmiset voivat hyvin, yhteiskuntakin voi hyvin

Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Kai Gyllström maalasi avauspuheessaan hyvinvoinnin isoa kuvaa.

– Suomi Oy:n hyvinvointi ja tulevaisuus puhuttavat varsinkin nyt, kun epävarmuus maailmalla kasvaa. Menestyvällä elinkeinoelämällä on Suomen hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva rooli. Elintarviketeollisuus haluaa olla siinä osa ratkaisua.

– Menestyvät yritykset synnyttävät työpaikkoja, paikallista elinvoimaa ja maksavat veroja yhteiskunnan rakenteiden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Toisaalta yhteiskunnan ja yritysten toimintaolosuhteiden pitää olla sellaisia, että ne kannustavat kasvuun ja investointeihin.

Gyllström muistutti, että mielekäs ja merkityksellinen työ työyhteisöineen antaa ihmiselle paitsi toimeentulon myös sisältöä ja hyvinvointia elämään. Tiedetään, että yritykset, jotka satsaavat työntekijöidensä hyvinvointiin, pärjäävät paremmin.

– Terveellinen ja monipuolinen ravitsemus, säännöllinen liikunta, riittävä uni sekä toimivat sosiaaliset suhteet ovat avainasemassa tasapainoisen ja terveellisen elämän rakentamisessa. Kun yksilöt, ihmiset, voivat hyvin, yhteiskuntakin voi hyvin, Gyllström tiivisti.

Sen sijaan hyvinvointi ei kasva verottamalla eikä kepeillä. Suomalaistenkin mielestä parempaan päästään kannustamalla. Kotimaisilla ruokaan ja juomaan kohdistuvilla pistemäisillä veroilla ei ratkaista julkisen talouden tai kansalaisten terveyden ongelmia, vaan luodaan ainoastaan haittaa yritysten kyvylle työllistää, investoida ja kasvaa.

– Elintarvikealan yritykset ovat tehneet Suomessa vastuullisesti työtä jo vuosia paremman ravitsemuksen ja siten suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Yritykset kehittävät tuotteitaan, muokkaavat niitä entistä paremmiksi ja tarjoavat kokonaan uusia tuotteita, Gyllström kuvasi.

Maili menoksi ministerin tyyliin

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist painotti puheessaan aktiivisen elämäntavan merkitystä lapsille ja nuorille. Arjen aktiivisuus on kaikkein tärkeintä etenkin lapsille, mutta aivan kaikenikäisille suomalaisille. Lapsuudessa opitut tavat ja taidot kantavat läpi elämän.

– Liikkuminen on hyvinvoinnin lähde. Silti suomalaiset eivät liiku riittävästi, millä on yhteys myös mielen hyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan alle 20 prosenttia lukiolaisista ja vielä harvempi ammattikoululaisista liikkuu suositusten mukaan. Samaan aikaan nuoret ovat ahdistuneita. Havahduttava tieto on, että varusmiehet painavat nyt keskimäärin kahdeksan kiloa enemmän kuin 1970-luvulla. Se kertoo yhteiskunnan nopeasta muutoksesta.

– On tärkeää aktivoida vähän liikkuvia lapsia, nuoria ja opiskelijoita. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat lisää liikettä elämäänsä. Tutkimuksen mukaan enemmistö nuorista kyllä haluaisi liikkua enemmän eli he ovat itsekin huomanneet liikkumisen aikaan saamat hyödyt oppimiseen ja hyvinvointiin, ministeri arvioi.

– Suomessa harrastetaan enemmän liikuntaa, mutta liikutaan vähemmän: lenkkeilemme, hiihdämme ja käymme kuntosalilla, mutta menemme harrastamaan autolla, nousemme perille hissillä, olemme hikijumpassa 45 minuuttia palataksemme taas hissillä ja autolla kotiin. Arjessa ei enää kävellä tai kanneta. Tarvitaan uusia tapoja, miten lisätään liikettä ja pidetään arki aktiivisena.

Sandra Bergqvist muistutti valtiovallan kannustaneen kuntia liikuttamaan sekä päiväkoti- että kouluikäisiä lapsia, rakentamaan liikuntapaikkoja, tarjoamaan vanhuksille toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Suomi liikkeelle -ohjelmalla halutaan kääntää kaikkien ikäryhmien liikkuvuus kasvuun.

– Haastan työpaikat tarjoamaan liikkumismahdollisuuksia henkilöstölleen. Johtajat, teidän päätöksenne ja esimerkkinne vaikuttavat! Itse noudatan Run streak -ohjelmaa eli pyrin juoksemaan mailin verran päivässä. Takana on jo 650 päivän putki, hän kehaisi.

Ruoka, uni, liikunta, työ, talous, ihmissuhteet, yhteisöllisyys…

Seminaarissa kuultiin paneelikeskustelu, jossa arvovaltainen kokoonpano asiantuntemusta vaihtoi näkemyksiä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Mukana oli elintarviketeollisuuden tuotekehitysasiantuntemusta, taloustieteen korkeinta oppineisuutta, unilääkäriä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylintä johtoa.

Panelisteja ”grillasivat” johtaja Marleena Tanhuanpää ja toimitusjohtaja Mikko Käkelä Elintarviketeollisuusliitosta. Puhuttiin laajasti hyvinvoinnin eväistä ja haettiin ratkaisuja. Tähdättiin hyvän elämän tasapainoon.

Väsynyt hamuaa herkkuja

Unilääkäri Eevert Partinen kertoi hätkähdyttävän faktan. Arviolta 40 prosenttia Suomen aikuisväestöstä on jatkuvasti väsynyttä ja noin puolella väsyneestä väestöstä väsymys on itseaiheutettua. Miten näin laaja väsymys vaikuttaa yhteiskunnassamme, vaikkapa työyhteisöissä? Jos virta on minimissään, kuinka empaattisesti pystyy suhtautumaan työkavereihin.

– Univaje lisää myös näläntunnetta ja vaikuttaa siihen, millaisia valintoja tulee tehneeksi ruokaostoksilla. Väsyneenä aivot huutavat energiaa ”nopeista hiilareista” ja ostoskoriin päätyy helposti herkkuja, Partinen sanoi.

Nukkua kannattaisi riittävästi, sillä myös esimerkiksi alakuloisuus ja masennus saattavat helpottaa, kun nukkuminen saadaan kuntoon. Vain joka kolmas suomalainen nuori nukkuu nyt suositusten mukaisesti. Se ei voi olla vaikuttamatta hyvinvointiin, koska unella on hyvinvointiin aivan ratkaiseva merkitys.

– Jokainen tietenkin päättää itse, kuinka paljon nukkuu, eikä vastuuta nukkumisesta ei voi sälyttää yhteiskunnalle. Yhteiskunta voisi kuitenkin tulla nuoria vastaan esimerkiksi siten, että koulupäivät aloitettaisiin myöhemmin kuin aamukahdeksalta.

– Kannustan vanhempia näyttämään esimerkkiä ja lopettamaan sekä lastensa että omien älylaitteidensa käytön pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Eikä viedä kännykkää makuuhuoneeseen. Monet asiakkaani ovat hämmästyneinä kertoneet, miten suuri myönteinen vaikutus tällaisella käyttäytymisen muutoksella on ollut unen määrään ja laatuun, vireyteen ja yleiseen hyvinvointiin, Partinen usutti.

Yhteiset ruokahetket merkityksellisiä

Fazer Makeisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila korosti ravitsemuksen ja yhteisten ruokahetkien merkitystä ihmisten kokonaishyvinvoinnille. Esimerkiksi kouluruokailussa vähemmälläkin rahalla saa maistuvaa ruokaa, mutta maku ja sosiaalinen ilmapiiri ratkaisevat, syödäänkö ruoka vai kipaistaanko ruokatauolla kioskille tai lähikaupan paistopisteelle.

– En usko holhoukseen hyvinvoinnin lisääjänä. Jokainen päättää itse elintavoistaan.

Anttila kertoi, miten monin tavoin ihmisten hyvinvoinnin parantaminen otetaan ohjenuoraksi elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä. Tuotteiden ravitsemuksellista laatua parannetaan esimerkiksi vähentämällä suolaa suomalaisten rakastamista ruisleivästä tai valmisruuasta. Tai vähentämällä sokeria jogurteista. Vähentämiset joudutaan tekemään pieni askel kerrallaan, jotta kuluttajien makuaisti pysyy muutoksessa mukana.

– Ruoka- ja juomayrityksemme toimivat vastuullisesti myös markkinoinnissaan. On tehty selkeitä yhteisiä ja yrityskohtaisia linjauksia, miten tuotteita markkinoidaan, millä alustoilla ja minkä ikäisille. Yksi näkyvä vastuullisuuden muoto on myös, että yritykset tukevat suoraan lasten liikuntaa ja urheiluseuroja eli vaikuttavat hyvinvointiin useaa kautta.

– Veroilla ei ohjata kuluttajia pois makeisten kulutuksesta, vaan ne vievät edullisempien, usein heikompilaatuisten tuotteiden pariin.

Hyvinvointia vapaus edellä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen pohti hyvinvointia taloustieteen näkökulmasta.

– Holhousta vai vapautta? Taloustiede tutkii hyvinvointia, joka koostuu vapaudesta valita, mutta toisaalta kielteiset ja haitalliset vaikutukset voivat vähentää muiden hyvinvointia, jolloin haittaa aiheuttavaa toimintaa on syytä säädellä veroilla tai lainsäädännöllä. Esimerkiksi alkoholin kulutus voi lisätä turvattomuutta. Mutta mitkä toimet ovat tehokkaita, on tarkan harkinnan paikka, sillä jotkut toimet voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, hän pyöritteli.

Jos ihmisiä halutaan ohjata tekemään hyvinvointia edistäviä valintoja, tiedonsaannissa ihmiset eivät Kososen mukaan luota asiantuntijoihin. Voisiko hyvinvointiin opastavaa tietoa jakaa enemmän sosiaalisen median tai influenssereiden kautta?

– Herkkujen pisteverotus ei ohjaa kuluttajia karkeista porkkanoihin. Tämä on käynyt selvästi ilmi tutkimuksistamme. Myöskään Suomessa aiemmin käytössä ollut makeisvero ei vähentänyt makeisten kulutusta. Juomissa ohjaavaa vaikutusta oli silloin, jos markkinoilla oli tarjolla korvaava tuote.

– Eriarvoisuus aiheuttaa nuorille ahdistusta ja mielenterveysongelmia. Urheiluseurojen tukeminen on yhteiskunnalta hyvä investointi nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen, sillä seuratoiminta kerää ja liikuttaa monia, Kosonen sanoi.

Holhous on kuollut, pureeko myönteisyys?

Suomalaisten hyvinvointi nousuun on mainio tavoite ja otsikko seminaarille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen hehkutti.

– Mutta kysymyksellä ”valistuksella vai holhouksella?” mennään metsään! Valistus on kuollut eikä holhousta halua kukaan.

– Hyvinvoinnista puhumisen keskustelukulttuuri kaipaa Suomessa isoa muutosta. On päästävä pois huonojen uutisten toistamisesta kohti myönteistä viestintää, ymmärrystä ja mahdollisuuksien korostamista. Tietoa on nykyisin tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta siltikään se ei tehoa. Olemme selvinneet paljon vaikeammistakin aikakausista, pääjohtaja painotti.

– Onnellisuus ja hyvinvointi käyvät käsi kädessä. Asiat, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi, saavat aikaan hyvinvointia.

Kun Salmiselta ja Partiselta kysyttiin, kumpi on painonhallinnassa muna vai kana – uni vai ravinto – kumpikaan ei osannut vastasta. Tärkeintä on, että syntyy myönteinen kierre: nukutaan riittävästi ja ravitaan itseämme terveellisellä ruualla, koska jos emme nuku kunnolla ja teemme kehnoja ruokavalintoja, syntyy vastaavasti kielteinen kierre.

– Saamme olla ylpeitä suomalaisista elintarvikkeista ja ruuasta. Esimerkiksi kun kävin työmatkalla Tanskassa ruokakaupassa, sieltä oli vaikea löytää terveellistä ostettavaa.

Teksti & kuvat: Hannele Mayer-Pirttijärvi ja Suvi Rinta-Kiikka, ETL