Elintarvikepäivä 2022: Muutos kiihtyy, vastuu kasvaa

Järjestyksessään jo 51. Elintarvikepäivä kokosi toukokuussa Helsingin Messukeskukseen 500 alan ammattilaista, silmin nähden riemuissaan kollegojen jälleennäkemisestä ja ajankohtaisen tiedon pariin asettumisesta.

”Iloinen ja kiva tapahtuma”, ”Monipuolisia esityksiä”, ”Paljon tuttuja kasvoja ja uusia tuttavuuksia”, ”Oli mahtavaa nähdä kollegoja livenä”, ”Pystyn soveltamaan kuulemaani omalla sektorillani”, ”Osallistuin ensimmäistä kertaa ja aion osallistua uudelleen”. Näin kävijät hehkuttelivat palautteissaan.

Ruokayritykset muuttavat maailmaa

Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Annikka Hurme muistutti, että ruoka ja elintarvikkeet ovat tulevaisuuden ala, jolla on iso merkitys muun muassa hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Ruokayritykset pystyvät muuttamaan maailmaa!

– Tapamme tuottaa ruokaa kaipaa muutosta. Sen vuoksi tarvitaan investointeja, ja yritysten investointikyvykkyys on turvattava myös vaikeina aikoina. Tutkimus, yhteistyö ja innovaatiot ovat tulevaisuuden menestyksen keskiössä. Edelläkävijätutkimusta tehdään jo.

– Tarvitaan myös teknisiä innovaatioita. Niitäkin on jo olemassa, kuten lannasta tehtävä biokaasu.

Annikka Hurmeen mukaan tulevaisuuden ruokalautanen on yhdistelmä sekä perinteistä eläin- ja kasvipohjaista ruokaa että uusilla innovatiivisilla tavoilla tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Kestävyys, kannattavuus ja kiertotalouden hyödyntäminen ovat avainsanoja ruuantuotannon tulevaisuuteen.

– Ruuan pitää myös olla ravitsevaa ja maistuvaa, ja ruokaan liittyy aina myös sosiaalinen ulottuvuus, yhdessä oleminen.

Öttiäiset ja maamikrobit turvanamme

Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta painotti puheenvuorossaan, että ilmasto ja biodiversiteetti kuuluvat erottamattomasti yhteen. Ei ole mielekästä torjua ilmastonmuutosta siten, että samalla heikennettäisiin biodiversiteettiä. Ratkaisuja pitää kehittää rinnakkain, ei toistensa kustannuksella.

– Maa, biodiversiteetti, monimuotoisuus, kiertotalous, kaikki öttiäiset ja maamikrobit. Niiden avulla varmistetaan ruuantuotanto tulevaisuudessakin. Terve, monimuotoinen maaperä tuo tuottavuutta ja vakautta, sillä luonnon monimuotoisuus on ekosysteemimme perusta.

Kankaanrinnan mukaan yrityksillä on todella paljon valtaa vauhdittaa muutosta, mutta myös viljelijät haluavat olla osa ratkaisua. He kouluttautuvat jo joukolla uudistavan viljelyn menetelmiin ja ovat todella motivoituneita esimerkiksi hiiliviljelyn konseptiin.

”Me pärjäämme ja meille käy hyvin”

Elintarvikeketju oli yksi parhaiten toimivista sektoreista koronapandemian aikana. Suomalaisten ruokakauppojen hyllyt pysyivät koko ajan täysinä, koulut ja päiväkodit saivat tarvitsemansa elintarvikkeet oikeaan aikaan ja tehtaiden pyörät pyörivät. Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi helmikuussa maailman jälleen uuteen asentoon.

– Huoltovarmuutemme peruspalikat ovat kunnossa. Suomessa ei varmuusvarastoida elintarvikkeita, vaan luotetaan siihen, että ruokaketju toimii. Vaikka menemme kriisistä kriisiin, ketjun toimijoiden yhteistyö pelaa, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen vahvisti.

– Huoltovarmuuteen kuuluvat myös keskinäiset riippuvuudet. Esimerkiksi sähkö, vesi ja elintarviketuotanto ovat kaikki kytköksissä toisiinsa. Kriisitilanteista huolehtiminen on yhteistyötä, hän tähdensi.

Kenties Elintarvikepäivän lohdullisimmat sanat lausui sotatieteiden tohtori, työelämäprofessori Jarno Limnéll, joka aloitti puheenvuoronsa vakuuttamalla, että meille käy lopulta hyvin ja me pärjäämme, vaikka kyberturvallisuus ja -turvattomuus ovat nousseet viime aikojen myllerryksissä vahvasti esiin. Kyberturvan varmistaminen haastaa myös elintarvikealaa.

Realismi ja rehellisyys luovat turvallisuuden tunnetta, eivät hyssyttely eikä paniikki.

– Elintarviketurvallisuutta ja kyberturvallisuutta yhdistää huolehtiminen hyvästä hygieniasta: Vältä kontaminaatiota kaikin keinoin!

Myllertääkö verkkokauppa koko elintarvikeketjun?

Turvallisuuden sekä tulevaisuuden ratkaisujen ja uhkien lisäksi Elintarvikepäivän ohjelmakattaus tarjosi hyötytietoa ja punnittuja näkemyksiä verkkokaupasta, pakkausmerkinnöistä, ruokapuheesta ja kehorauhasta sekä vastuullisuudesta lainsäädännössä.

Yksi kiihtyvän muutoksen kenttä ruoka-alalla on verkkokauppa, jossa kilpailua kirittää toimintansa Suomessa aloittanut norjalainen Oda. Ainakin Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan verrattuna ruuan verkkokaupassa näyttäisi olevan potentiaalia, sillä Suomessa sen osuus päivittäistavarakaupasta on kolme prosenttia. Ruotsissa osuus on kuusi ja Isossa-Britanniassa reilut kymmenen prosenttia.

Nouseva ilmiö verkkokaupassa ovat kotiin toimitettavat pikaostokset (quick commerce), jossa yhtä lailla kuin tavanomaisemmassa ruuan verkkokaupassa kustannusten hallinta, toimitusmaksun rooli sekä kivijalkamyymälän ja verkkomyynnin suhde vaikuttavat liiketoiminnan kannattavuuteen.

Verkkokaupassa pätevät omat logiikat, jotka voivat vielä muuttaa valtasuhteita koko elintarvikeketjussa. Kestävä ja vastuullinen toimitusketju edellyttää asiakaskysynnän ymmärtämistä, ketjun optimoimista ja yhteistyötä. Tarvitaan myös ymmärrystä analytiikasta ja koneoppimisesta.

Vastuullinen ruokapuhe kantaa kauas

Kasvavan vastuun yksi osa-alue on vastuullinen ruokapuhe. Miten elintarvikeala voi edistää ruoka- ja kehorauhaa? Tiedetään, että pisteliäät kommentit lapsen tai nuoren kehosta jättävät pitkät jäljet aina aikuisuuteen saakka. Normaalipainoisten nuorten karut kuvaukset itsestään, kehostaan ja syömisensä säätelystä pysäyttivät tapahtuman osallistujia.

Vastuullisuuden soisi läpäisevän ruokapuheen kauttaaltaan. Usein kun debatoidaan epäterveellisistä ja lihottavista ruuista, vahvistetaan samalla ajatusta lihavista ihmisistä ongelmana. Niin ei pidä olla, sillä terveellisyys ei ole kieltoja, mittaamista tai varoitusmerkintöjä. Ruokien arvottaminen lihottaviin ja terveellisiin on mielivaltaista – ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.

Mrs. Elintarvikepäivä, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää juonsi aamupäivän ohjelman. Marleenan käsiala näkyi tapahtumassa kautta linjan: konseptissa, aiheissa, ohjelmassa, puhujien hankinnassa…

Kansainvälisyys sekä torjuu että luo ruokajärjestelmän haavoittuvuutta. Siksi omavaraisuus ja kotimainen ruoka nousevat keskiöön. Ruoka-alan toimijoilla on suuri vastuu ruuan riittävyydestä ja yhteiskunnan toimivuudesta poikkeustilanteissa, Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Annikka Hurme sanoi.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelän mukaan vastuullisuus on elintarvikealan koko arkea jäsentävä tekijä, ei mikään trendisana.

Uudistava viljely on avain moneen globaaliin ongelmaan. Suomessa jo moni viljelijä on aloittanut muutoksen tekemisen. Toivo syntyy teoista, BSAG:n Saara Kankaarinta vakuutti.

Elintarvikeyritykset ovat keskeisiä toimijoita huoltovarmuuden yhteistyössä, sillä ruokaa tarvitaan, elettiinpa kriisin tai rauhan aikoja. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen arvioi Elintarvikepäivässä huoltovarmuutemme tilaa.

Turvallisuus on tunnetta, todellisuutta, sietokykyä ja kulttuuria, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll määritteli.

Verkostoituminen on olennainen osa Elintarvikepäivää.

Hyvä ruoka ja ruokailo kokoavat ihmiset yhteen, myös Elintarvikepäivässä. Ruokien arvottaminen lihottaviin ja terveellisiin on mielivaltaista – ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.

Lue myös: Annikka Hurme: Tulevaisuuden ruoka tuotetaan kestävästi, kannattavasti ja kiertotaloutta hyödyntäen (tiedote 17.5.2022)

Julkaisemme kesän aikana ETL:n nettisivuilla lisää artikkeleita Elintarvikepäivän aiheista ja puheenvuoroista.
Valokuvat: Laura Oja