Elintarvikealan yrityksiä karkaa Euroopasta – tässä syy

Eurooppalainen uuselintarvikelainsäädäntö asettaa raamit, miten uudet ratkaisut pääsevät markkinoille. Eurooppa jää tässäkin jälkeen Yhdysvalloista ja Aasiasta. Euroopassa tehdään paljon tuotekehitystä, mutta tuotteet pääsevät täällä hitaammin markkinoille.

Tämän vuoksi tuotannolliset investoinnit, jotka synnyttävät työpaikkoja elintarviketeollisuuteen, uhkaavat karata muualle. Meillä ei ole varaa siihen, että tuotekehityksen hedelmät korjataan muualla.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Onego Bio, joka kehittää solumaatalouden sovellusta kananmunanvalkuaisesta, suunnittelee tuotantoa Yhdysvaltoihin Euroopan sääntelyn hitauden vuoksi. Solar Foods puolestaan on saanut luvituksen kuntoon Singaporessa.

Uuselintarvikkeella tarkoitetaan mitä tahansa elintarviketta, jota ei ole käytetty Euroopan unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997 ja joka kuuluu vähintään yhteen erikseen määritellyistä kymmenestä luokasta.

Hyväksymisprosessissa arvioidaan riskejä liittyen tuoteturvallisuuteen. Elintarviketurvallisuus on elintarviketeollisuuden ensisijainen prioriteetti. Elintarviketurvallisuuden rinnalla alan on kuitenkin vastattava myös kasvaviin kestävyys- ja huoltovarmuustavoitteisiin.

Jotta kaikkiin tavoitteisiin pystytään vastaamaan, EU:n uuselintarvikkeiden hyväksyntäprosessia pitää sujuvoittaa ja nopeuttaa.

Innovaatiomyönteisen sääntelyn kehittämisessä lupaprosessien lisäksi pitäisi arvioida sääntelykokeilujen käyttöä. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan (2022) elintarvikelainsäädännön kansallisen liikkumavaran niukkuus vaikeuttaa kansallisten sääntelykokeiluiden, kuten sääntelyn hiekkalaatikon, toteuttamista. Eurooppalaisen elintarvikesääntelyn tulisi mahdollistaa jäsenmaille sääntelykokeilujen rakentamisen niin halutessaan.

Kokeilujen avulla yritykset voisivat saada referenssejä ja testata tuotantoprosessejaan ennen tuotannon skaalaamista laajempaan mittakaavaan.

Suomi on edelläkävijä monissa kestävissä ruoantuotantotavoissa ja alalla on vahva tahtotila tuotannon jatkuvaan kehittämiseen. Suomalaisia elintarvikealan yrityksiä yhdistää vahva kiinnostus kestävien ruoantuotantotapojen ja uusien elintarvikkeiden luomiseen. Suomi onkin kokoonsa nähden Euroopan unionin ykkönen innovaatiopanostuksissa.

Viimeisin komission suomalaiselle yritykselle myöntämä uuselintarvikelupa koskee Apetitin rypsisiemenjauhetta, jota voi käyttää eri elintarvikkeiden raaka-aineena. Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti tulevan komission ohjelmaan, jotta siihen sisältyisi uuselintarvikelainsäädännön uudistaminen.

Näin voidaan hyödyntää pohjoisen ruuantuotannon mahdollisuudet ja vastata maan hallituksen tavoitteisiin elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta, kun innovaatioista saadaan vientituotteita.

Kirjoitus on julkaistu Talouselämä-lehdessä 8.6.2024