Elintarvikealan tes-neuvotteluissa tavoiteltava uudistamista ja kasvua
Kirjoittanut: Anne Somer
Julkaistu:
Kirjoittanut: Anne Somer
Julkaistu:
Työmarkkinakierros on jälleen käynnissä. Myös Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton on aika palata neuvottelupöytään ja ryhtyä uudistamaan viittä päättymässä olevaa työehtosopimusta.
Tammikuun 2025 lopussa päättyvät liha-alan, elintarvikealojen, panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden, leipomoiden työntekijöiden sekä meijerityöntekijöiden työehtosopimukset. Niiden lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanssa solmittu elintarvikealan automiesten työehtosopimus on katkolla tammikuussa.
Kaikissa näissä neuvotteluissa pöydällä ovat sekä sopimusten sisältömääräykset eli tekstikysymykset että palkankorotukset.
Maltilliset palkkaratkaisut turvaavat työpaikat Suomessa
Keskustelut palkankorotusten tasosta ovat käynnistyneet poikkeuksellisesti julkisuudessa, kun SAK ja sen jäsenliitot ovat esittäneet täysin kohtuuttomia korotusvaatimuksia.
Elintarvikealan yritysten kustannukset – muun muassa raaka-aineet, pakkausmateriaalit sekä energia-, logistiikka- ja henkilöstömenot – ovat nousseet kolmessa vuodessa lähes kolmanneksen. Päättyvällä työehtosopimuskaudella palkankorotukset olivat yritysten taloudelliseen tilanteeseen nähden suuria ja tulivat niille kalliiksi.
Elintarvikealalla käydään kovaa kilpaa koko ajan kasvavaa ruokatuontia vastaan. Pysyäkseen kilpailussa mukana sekä kehittyäkseen ja kasvaakseen yritysten on investoitava. Liialliset palkankorotukset kuitenkin vievät mahdollisuudet tehdä pitkäjänteisiä investointipäätöksiä, päätetäänhän investoinneista jopa vuosikymmenen aikajänteellä.
Matala inflaatio ja laskeneet korot ovat helpottaneet kuluttajien tilannetta. Ylisuuret korotukset olisivat myrkkyä myös kuluttajille, koska ne kiihdyttäisivät palkkainflaatiota.
Elintarviketeollisuuden yritysten kustannuskilpailukyvystä on huolehdittava ja pidettävä palkankorotukset maltillisina.
Erityisesti pitää huomioida palkkaratkaisujen vaikutukset työllisyyteen. Uudet työehtosopimukset voidaan allekirjoittaa vasta, kun on saavutettu ratkaisu, joka vakauttaa elintarvikealan yritysten toimintaa ja turvaa työpaikkojen säilymisen.
Maltti on nyt valttia. Elintarvikealan neuvottelijat voivat joko vahvistaa alan ja koko Suomen taloutta, kasvua ja työllisyyttä tai jarruttaa niitä. Valinnan mahdollisuus ja vastuu lopputuloksesta on meillä.
Työehtosopimuksia on uudistettava rohkeasti
Myös työehtosopimusten tekstikysymyksissä on haettava yhdessä sellaisia ratkaisuja, joilla pystytään parantamaan elintarvikeyritysten kilpailukykyä. Menneiden vuosikymmenten käytännöt eivät enää toimi.
Teknologinen kehitys on muuttanut nopeasti työtä, työn tekemisen tapoja ja osaamistarpeita. Kehitys heijastuu myös elintarvikealan henkilöstön tehtäviin ja edellyttää työehtojen nykyaikaistamista.
On ehdottoman tärkeää, että työehtosopimukset saadaan yhdessä sellaisiksi, että ne vastaavat yritysten ja työntekijöiden tämän ajan tarpeita. Tällä tavalla saadaan houkuteltua alalle myös uusia osaajia.
Sopimusten pitää lisäksi tukea paremmin yritys- ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja. Nykyisillä tesseillä ei pystytä riittävästi huomioimaan yksittäisten yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita.
Työntekijöiden ja työnantajien täytyy vastaisuudessa voida yhdessä räätälöidä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivat ratkaisut ja toimintamallit. Tulevalla neuvottelukierroksella onkin löydettävä uusia mahdollisuuksia yrityskohtaisen sopimisen laajentamiseen.
Rakentavaa yhteistyötä on jatkettava
Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ovat käyneet päättymässä olevan sopimuskauden aikana rakentavaa ja tulevaisuuteen luotaavaa keskustelua alan näkymistä.
Keskustelut ovat luoneet osapuolille yhteistä näkemystä alan tilanteesta. Toivottavasti käyty vuoropuhelu kantaa tulevalla neuvottelukierroksella ja edistää yhteisen näkemyksen löytämistä.
Rakentavalla yhteistyöllä pystymme luomaan rohkeasti uutta.
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset