Muutama vuosi sitten kävi ilmi, että väestö saa Suomessa liian vähän jodia. Se alkoi näkyä esimerkiksi kilpirauhasongelmien yleistymisenä.
Itselleni asian vakavuus korostui, kun ymmärsin, että jodin riittävä saanti vaikuttaa myös sikiön keskushermoston kehitykseen. Jodin saannin kriittisin hetki onkin siinä vaiheessa, jolloin vasta pohditaan raskauden mahdollisuutta. Siksi ravitsemuksen olisi hyvä olla kunnossa jo lapsista haaveiltaessa – ja oikeammin läpi koko elämän.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositteli vuonna 2015, että elintarviketeollisuus alkaisi käyttää jodioitua ruokasuolaa tuotteidensa valmistuksessa tavanomaisen ruokasuolan sijaan.
Erityishuomio kiinnittyi leipään. Leipä on ruokaa, joka sopii lähes kaikkien ruokavalioon, gluteenittomana myös keliaakikoille. Jos siis leipää alettaisiin leipoa jodioidulla suolalla, se vaikuttaisi myönteisesti monenlaisia ruokavalioita noudattavan väestömme jodin saantiin. Se auttaisi ennen kaikkea myös vegaaneja, joiden ruokavaliosta jodi tyypillisesti puuttuu.
Teollisuus otti suosituksesta vaarin. Melko pian suurimmat leipomot sitoutuivat jodioidun suolan käyttöön ja myös muu elintarviketeollisuus suhtautui suositukseen myötämielisesti.
Elintarviketeollisuusliitto teki viime kesänä jäsenyrityksilleen kyselyn, jolla selvitettiin jodioidun suolan käytön laajuutta ja yritysten mahdollisesti kohtaamia haasteita suosituksen viemisessä käytäntöön.
Selvisi, että vastuunkanto maksaa: jodisuolan käyttö pitää kertoa tuotteen pakkausmerkinnöissä, joiden päivittäminen vaatii työtunteja ja uusia pakkausmateriaaleja. Huomattiin myös, että jodioidun suolan käyttö saattoi muodostua esteeksi viennissä.
Suurissa tuotantolaitoksissa ei ole mahdollista vaihtaa suolalaatuja eri tuotteiden välillä, koska työvaiheiden määrä tuotannossa kasvaisi ja reseptin vaihtoaika pitkittyisi. Jos yritys käyttää jodisuolaa, sitä lisätään vastaisuudessa kaikkiin tuotantolaitoksen tuotteisiin.
Vuosia sitten jodisuolan käyttö elintarviketeollisuudessa oli yleistä, mutta jostakin syystä käytäntö loppui. Saatavuudessa saattoi olla hankaluuksia tai isoissa yrityksissä samalaatuinen suola piti ostaa koko organisaatiolle yhdellä sopimuksella.
Nyt näyttää taas ilahduttavasti siltä, että suomalaisille ruokia ja juomia valmistavat yritykset ovat valmiita palaamaan jodisuolan käyttöön ja turvaamaan siten elintärkeiden ravintoaineiden saantia.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus antaa toisaalta myös vapauden olla ottamatta jodisuola käyttöön, sillä joillekin yrityksille vaihdon kustannus voi olla lopulta liian suuri. Elintarviketietoasetuksen vaatimat muutokset pakkausmerkintöihin on juuri saatu valmiiksi, mikä on teettänyt paljon työtä kaikenkokoisissa yrityksissä ja vienyt voimavaroja uusilta pakkausmuutoksilta.
Elintarviketeollisuus ei voi hoitaa joditalkoita yksin, sillä ruokaa syödään yhä enemmän kodin ulkopuolella, ravintoloissa ja on the go -tyyliin. Siksi on tärkeää, että myös ravintolat käyttäisivät jodioitua suolaa.
Harrastatko sinä ruoanlaittoa? Osallistu kansanterveystalkoisiin ja vaihda tavallinen suola tai ruokahifistelijän sormisuola jodioituun suolaan! Sekä oma että läheistesi ravitsemus paranee.
Mari Lukkariniemi työskenteli toimialapäällikkönä Elintarviketeollisuusliitossa vuosina 2013-2020
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset