Ekonomisti Bate Ismail: Elintarviketeollisuuden kestävyyttä seurataan tarkoin

Oikean tiedon saatavuus vaikuttaa olennaisesti päätöksentekoon kaikilla aloilla, myös elintarviketeollisuudessa. Erilaisilla mittareilla on tärkeä rooli erityisesti toiminnan kestävyyden mittaamisessa, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo.

Kestävyyttä voidaan mitata useasta näkökulmasta. Mitattavana voivat olla esimerkiksi vaikutukset ympäristöön, ilmastovaikutukset, yhteiskunnalliset vaikutukset – esimerkiksi työllisyys ja verojen maksu – sekä sosiaaliset vaikutukset. Suomen tapauksessa merkittävää on myös alueellinen näkökulma, sillä elintarviketeollisuus on läsnä kaikkialla Suomessa.

Bate Ismailin mukaan mittaaminen on tärkeää, sillä yritysten on pysyttävä ajan hermolla ja vastattava sääntelyn vaatimuksiin. Kehitystä ei voi todeta eikä toimintaa parantaa ilman tietoa.

Suomessa huomattavan alhainen päästöintensiteetti

Suomalainen elintarviketeollisuus on kärkiluokkaa, kun tarkastellaan elintarviketeollisuuden kestävyyttä eurooppalaisessa vertailussa. Etlan vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan suomalaisen elintarvikealan päästöintensiteetti on 58, eli hyvin alhainen, ja selvästi alempi kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa.

Päästöintensiteetti kertoo, kuinka paljon päästöjä on syntynyt, jotta on saatu aikaan euro lisäarvoa.

– Suomessa on perinteisesti ja jo sääolojenkin vuoksi kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen ja esimerkiksi hukkalämmön käyttöön. Teollisuus on myös tehnyt vapaaehtoisia sitoumuksia materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseksi, Bate Ismail muistuttaa.

Ruuan vastuullinen, kestävämpi tuottaminen ja päästöjen vähentäminen on välttämätöntä, kun ihmisten määrä maapallolla on kasvussa ja ilmastohaasteisiin pyritään samalla vastaamaan.

– Vastuullisesti tuotettu ruoka on megatrendi. Ennakoiva ja mitattava vastuullinen toiminta voi luoda kilpailukykyetua. Suomella on tässä paljon mahdollisuuksia, Bate Ismail sanoo.

Elintarvikeyrityksillä hyvät valmiudet sopeutua muutoksiin

Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka heijastuvat raaka-aineiden hintoihin satojen vaihdellessa. Lähiaikoina säävaihteluita lisää vielä jopa historiallisen voimakkaaksi ennustettu El Niño -sääilmiö.

Ilmastonmuutos aiheuttaa tarjontashokkeja globaaleihin ruokamarkkinoihin. Joistakin raaka-aineista syntyy pulaa, toisista ei. Tarjonnan suuret vaihtelut heijastuvat hintoihin ja hintojen heilunta voimistuu.

Bate Ismail sanoo, että tarjontashokkeja lisäävät myös kasvava protektionismi, vaikea ennustettavuus ja geopoliittinen epävarmuus.

– Esimerkiksi Intia rajoitti hiljattain riisin vientiään. Toisaalla El Niño -ennusteeseen reagoitiin voimakkaasti: johdannaismarkkinoilla soijapavun ja maissin hinnat nousivat 10 prosenttia.

Raaka-aineiden hintavaihtelut näkyvät myös Suomessa. Vaikka kotimainen yritys käyttäisi sataprosenttisesti kotimaisia raaka-aineita ja Suomessa saataisiin erinomaiset sadot, raaka-aineiden hintataso määräytyy globaaleilla markkinoilla.

Ismailin mukaan suomalaisilla elintarvikealan yrityksillä on paljon kyvykkyyttä sopeutua esimerkiksi tarjontashokkeihin.

– Meillä on jo nähty tarjontashokkien ja kriisien suoria vaikutuksia. Esimerkiksi perunalastujen valmistuksessa siirryttiin väliaikaisesti toisiin kasviöljyihin, kun auringonkukkaöljyn saatavuus heikkeni Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Korona-aikana ruokaketju toimi ja ruoan saanti pystyttiin varmistamaan poikkeusoloissakin.

Elintarvikeyrityksissä tehdään jatkuvasti töitä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten hillitsemiseksi. Ismailin mielestä olennaista on riittävän kunnianhimoinen sääntely, jossa asetetaan tavoitteet mutta ei keinoja liian yksityiskohtaisesti. Näin jätetään tilaa innovaatioille ja yrityksille mahdollisuudet löytää kustannustehokkaimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kirjoitus mukailee Bate Ismailin haastattelua MustReadin Ruoka & Juoma -uutiskirjeessä 14.12.2023