Tiedote

Eduskuntavaalit 2023: Suomalaisen ruoka-alan merkitys tunnistettava yhä laajemmin

Julkaistu:

Elintarviketeollisuusliitto korostaa vaaliviesteissään ruuan huoltovarmuuden turvaamista ja koko ruoka-alan kannustamista uudistuksiin. Suomalaisille ravitsevaa ja turvallista ruokaa jalostaville yrityksille on varmistettava osaajat ja moderni työelämä. Ala haluaa tarjota kasvun eväitä kohti kestävää ja innovatiivista tulevaisuutta.

Ruoka-ala on Suomessa kokoaan suurempi tekijä, joka koskettaa ihmisten elämää joka päivä. Yrityksiä on kaikissa maakunnissamme huolehtimassa paitsi suomalaisten nälän ja janon sammuttamisesta, myös turvaamassa elintärkeää huoltovarmuutta ja kotimaisen elintarviketuotannon jatkuvuutta.

Moni suomalainen saattaa luulla, että ruoka tulee suoraan pellolta tai maatilalta pöytään tai että ruokaahan saa kaupasta. Helposti unohtuu, että alkutuotannon ja kaupan väliin tarvitaan elintarviketeollisuus eli yritykset, jotka jalostavat puhtaat suomalaiset raaka-aineet ravitseviksi, maistuviksi ja turvallisiksi tuotteiksi kuluttajille.

– Kotimaisen ruoka-alan merkitys pitää tunnistaa yhä laajemmin. Päättäjien on osaltaan sitouduttava varmistamaan alalle kasvun ja uudistumisen edellytykset myös vaikeiden aikojen yli. Ala on altis pienillekin heilahduksille toimintaympäristössä, kuten olemme viime aikojen yhteiskunnallisissa kriiseissä nähneet, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.

Suomessa toimii noin 1 800 ruokia ja juomia valmistavaa yritystä, jotka työllistävät liki 40 000 henkeä, mutta välillisesti kolme kertaa enemmän. Yritykset kehittävät toimintaansa voimakkaasti, hakevat kasvua ja tekevät suuria investointeja. Yritykset haluavat pysyä kehityksen aallonharjalla ja tarjota ravitsevaa ruokaa sekä suomalaisille että vientimarkkinoille. Työvoimavaltaisen alan yrityksiin tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia.

– Hiljattaisen kyselymme tulokset vahvistivat, että iso osa elintarvikeyrityksistä kohtaa jo suuria haasteita esimerkiksi prosessityöntekijöiden rekrytoinnissa. Tehtäviin ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi työvoimaa kotimaasta. Osaajapulan taltuttamiseksi tarvitaan koulutuspaikkoja lähellä yrityksiä sekä työhön johtavaa maahanmuuttoa, Mikko Käkelä vaatii.

– Osaajien turvaaminen yrityksille on ykkösasia, jotta ne pystyvät kilpailemaan ja pärjäämään 24/7-yhteiskunnassa sekä tarjoamaan työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Emme saa antaa rekrytointihaasteiden lannistaa yritysten kasvu- ja investointihaluja, Käkelä painottaa.

Energian saanti ja kohtuullinen hinta ovat keskeisiä edellytyksiä ruoka-alan yrityksille. Etenkin pk-yrityksille tämänhetkinen epävarmuus voi tarkoittaa jopa ylitsepääsemättömiä haasteita, jotka uhkaavat ruuan huoltovarmuutta. Sähkön saanti elintarviketeollisuudelle on priorisoitava.

– Olemme uuden edessä. Nyt on samalla tehtävä toimenpiteet akuutin energiakriisin ratkaisemiseksi, mutta myös vauhditettava puhdasta energiantuotantoa sekä parannettava kansallista omavaraisuutta ja alan kansainvälistä kilpailukykyä. Siirtymässä yrityksille on varmistettava julkinen tuki tarvittaviin investointeihin ja investointilupien ripeä viranomaiskäsittely.

Yhdessä julkisen sektorin kanssa ala haluaa rakentaa Suomeen kannustavan ruokaympäristön, jossa kuluttajilla on valinnanvapaus ja mahdollisuudet valistuneisiin, turvallisiin ja tietoon perustuviin ruokavalintoihin.

– Kuluttaja ei kaipaa holhoavaa vero-ohjausta, vaan monipuolista kannustusta kohti tasapainoisia elämäntapoja.

Lisätietoa

Mikko Käkelä

Toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset