Biotalouden arvonlisän kasvattamiseen tarvitaan julkisia tki-panoksia

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Biotalouden merkitystä Suomelle kuvaa, että EU-ministerivaliokunnan tammikuussa 2024 tekemässä linjauksessa puhtaan siirtymän sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen on mainittu yhtenä kolmesta Suomen EU-politiikan lähivuosien avaintavoitteista.

Vuonna 2022 päivitetyn kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on biotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen. Tämä vastaisi yhteiskunnan moniin haasteisiin.

Biotalouden kasvattaminen sekä alan yritysten liiketoimintojen synnyttäminen ja kehittäminen tukisivat paitsi kansantaloutta, myös aluekehitystä ja huoltovarmuutta.

Kasvu vaatii panostuksia

Biotalouden innovaatioilla on keskeinen rooli myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa niin kansallisesti, EU-tasolla kuin globaalistikin.

Biotalous on nostettu näkyvästi esiin myös tulevassa Brasilian G20-kokouksessa, jonka valmisteluun Suomikin on kutsuttu biotalouskumppaniksi yhtenä kolmesta G20-maiden ulkopuolisesta maasta.

Talouskasvun ja muiden hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin panostusta biotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Nyt, kun käynnissä on valmistelu julkisen t&k-rahoituksen lisäyksen kohdentamisesta, Suomelle on tuhannen taalan paikka tukea kasvua ja kilpailukykyä biotalouden kautta.

Meneillään on jo paljon hyvää. Elintarvikealan yrityksissä ja organisaatioissa kehitetään esimerkiksi uusia elintarvikkeita, lisätään olemassa olevien tuotteiden terveys- ja laatuominaisuuksia sekä luodaan uusia ratkaisuja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseksi.

Tuloksena syntyy yhä ravitsevampia ratkaisuja ja kestävämpiä tuotantotapoja ja menetelmiä sekä uusia mahdollisuuksia myös vientiin.

Suomella erinomaiset edellytykset

Metsäbiotalous puolestaan mahdollistaa fossiilisten tai muuten ilmastoa ja ympäristöä kuormittavien materiaalien korvaamisen puupohjaisilla, kestävillä ratkaisuilla.

Metsäteollisuusyritysten kotimaiset arvoketjut luovat työtä ja hyvinvointia ympäri Suomen, ja toimialan kansantaloudellinen panos on huomattava.

Suomellakin on eurooppalaisittainkin tarkasteltuna erinomaiset edellytykset hyötyä biotalouden mahdollisuuksista.

Meillä on runsaasti kestävästi tuotettua raaka-ainetta, teollista infrastruktuuria sekä korkeatasoista alan tutkimus- ja koulutusosaamista.

Luonnonvaroihin ja niiden jalostukseen kohdennettu julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vauhdittaisi uusien innovaatioiden ja teknologioiden syntymistä ja laajempaa käyttöönottoa.

Tämä kasvattaisi alan arvonlisää ja tuottaisi ratkaisuja sekä kansallisiin, eurooppalaisiin että globaaleihin kestävyyshaasteisiin.

Kirjoittajat: 

• Anna Salminen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
• Marjaana Suorsa, innovaatiopolitiikan päällikkö, Metsäteollisuus ry
• Marleena Tanhuanpää, johtaja, Elintarviketeollisuusliitto ry

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 21.3.2024