Biokaasun ja ravinnekierrätyksen investoinnit parantavat Suomen energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä vahvistavat huoltovarmuutta ja kiertotaloutta. Tämä oli selkeä viesti 19.3.2025 järjestetystä biokaasun ja ravinnekierrätyksen pyöreän pöydän keskustelusta, johon osallistui alan keskeisiä toimijoita.
Biokaasun kasvupotentiaali Suomessa on merkittävä, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää ennustettavaa investointiympäristöä ja parempaa ministeriöiden välistä koordinaatiota. Keskustelussa esitettiin lähes 30 konkreettista toimenpidettä alan vauhdittamiseksi – osa niistä edellyttää toimia heti Orpon hallituskaudella, osa pitkän aikavälin sitoutumista yli hallituskausien.
Vahvat investoinnit vauhdittavat kasvua
Biokaasualalla on jo nyt käynnissä mittavia investointeja. Vuosina 2021–2024 rakennettiin 40 uutta biokaasulaitosta, ja vuosille 2025–2027 on vireillä 46 laitoshanketta. Suuri osa uudesta tuotannosta suuntautuu nesteytettyyn biometaaniin, jota hyödynnetään erityisesti raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä. Näiden investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa, ja ne tuovat mukanaan 800 uutta pysyvää työpaikkaa. Kokonaisuudessaan biokaasun tuotanto kasvaisi 2,1 terawattituntiin vuoteen 2027 mennessä – tuplasti vuoden 2023 tuotantotasoon verrattuna.
Vakaata politiikkaa tarvitaan
Biokaasuinvestoinnit vaativat pitkäjänteistä suunnittelua, mutta tällä hetkellä Suomen investointitukipolitiikka nojaa lyhytaikaisiin ohjelmiin. Tukipäätökset tehdään vuosittain usean ministeriön kautta, mikä vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa suuria investointihankkeita. Esimerkiksi Ruotsissa biokaasutuki on ulotettu vuoteen 2030 saakka, mikä tarjoaa alan toimijoille selkeän ja ennustettavan näkymän.
Ministeriöiden alustuspuheenvuoroissa todettiin, ettei Suomessa ole tällä hetkellä merkittäviä kansallisia investointitukia tarjolla biokaasuhankkeille. Sen sijaan ravinnekierrätyksen investointeihin on jonkin verran rahoitusta edelleen saatavilla. Ministeriöissä on valmistelussa lainsäädännön ja hallinnon uudistuksia, joiden tavoitteena on sujuvoittaa investointeja ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa.
Yhteiset toimenpide-ehdotukset
Pyöreän pöydän keskustelussa koottiin seuraavat tärkeimmät toimenpiteet:
Biokaasuohjelma ja strategiat
- Päivitetään kansallinen biokaasuohjelma
- Asetetaan Ilmasto- ja energiastrategiaan 4 TWh tuotantotavoite
- Vahvistetaan ministeriöiden välistä yhteistyötä biokaasun ja ravinnekierrätyksen edistämisessä
Investoinnit ja tuet
- Jatketaan biokaasulaitosten ja ravinnekierrätyksen investointitukia
- Varmistetaan rahoituskausi RRF:n (elpymisrahoitus) jälkeen
- Kehitetään ravinnekiertotuesta pitkäjänteinen ja ennakoitava tukimuoto
- Hyödynnetään Ahti-ohjelmaa Saaristomeren alueen biokaasuinvestointeihin
Liikenne
- Vahvistetaan biokaasun asemaa raskaan liikenteen päästösääntelyssä
- Kohdennetaan tukia kaasuajoneuvojen hankintaan ja jakeluinfrastruktuurille
- Varmistetaan biokaasulle kannustava verokohtelu
- Päivitetään jakeluvelvoite biokaasun osalta
- Selvitetään kuljetustuen mahdollisuus kaasuverkkoon syötettävälle biometaanille
- Ohjataan päästökauppatulot liikenteen vähähiilistämiseen
Ympäristö ja teollisuus
- Laaditaan kansallinen biomassojen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisstrategia
- Edistetään ekoteollisuuspuistojen ja teollisten symbioosien kehittämistä
- Luodaan vakaat ja ennakoitavat viranomaisprosessit pitkäaikaisille investoinneille
Biokaasun ja ravinnekierrätyksen pyöreän pöydän keskustelun järjestivät: Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuus ry, Bioenergia ry, Suomen Kiertovoima ry, Suomen Lähienergialiitto ry, Kierrätysteollisuus ry sekä Suomen Kaasuyhdistys ry.
Lisätietoa
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset