Annikka Hurme Elintarvikepäivässä: Tarvitsemme ruokapolitiikkaa ja ruokakomissaarin
Julkaistu:
Julkaistu:
EU-sääntelylle on ruoka-alalla paikkansa, mutta sääntely ei saa näivettää kilpailukykyämme eikä estää uutta ajattelua ja luovuutta. Huolehditaan ruoka-alan elinvoimasta ja innovatiivisuudesta, niin se pystyy tarjoamaan ratkaisuja aikamme suuriin kestävyyshaasteisiin.
Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoo, että ruoantuotanto on osa turvallisuuspolitiikkaa ja kotimainen elintarviketeollisuus on erottamaton osa Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.
Tulevaisuuden haasteet ruoantuotannolle ovat suuria, sillä tulevaisuuteen katsovan uuden ruokajärjestelmän on huomioitava ympäristökysymykset, paikallinen huoltovarmuus, ruokaturva sekä ruoan reilu tarjonta kaikille.
– Maataloudella ja elintarviketeollisuudella on eräänlainen kohtalonyhteys. Ilman innovatiivista elintarviketeollisuutta ei ole lisäarvoa tuottavaa maataloutta ja päin vastoin. Siksi olisi tärkeää, että puhuisimme ruokapolitiikasta maatalouspolitiikan sijaan, Annikka Hurme painotti tänään Elintarvikepäivän tapahtumassa Helsingissä.
Ruoka-ala on EU:n säädellyin toimiala. Sääntelylle on paikkansa, mutta se ei saa näivettää kilpailukykyämme.
– Ruoka-alaan vaikuttavia säädöksiä tehdään Euroopan komission useilla pääosastoilla. EU-politiikat tulee sovittaa yhteen siten, että ruokaturva ja ruoka-alan kriisinkestävyys vahvistuvat muiden tavoitteiden rinnalla. Tätä työtä olisi koordinoitava esimerkiksi siten, että tulevan komission yksi varapuheenjohtajista saisi sen vastuulleen, Hurme ehdottaa.
Elintarviketeollisuus on t&k-peto
Ruuantuotannon päästöjen merkittävä vähentäminen vaatii isoja muutoksia, esimerkiksi siirtymistä ilmastoviisaaseen hiiliviljelyyn, turvepeltojen päästöjen vähentämistä ja irtautumista fossiilisista energialähteistä. Se tarkoittaa suuria investointeja ja uutta teknologiaa sekä edellyttää, että koko ruokaketju on kannattava ja elinvoimainen.
Suomessa pyritään vauhdittamaan talouskasvua nostamalla tutkimus- ja kehittämispanostukset neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä. Maan hallitus on sitoutunut tavoitteeseen, mutta edellytyksenä on, että myös yksityinen elinkeinoelämä investoi vastaavasti t&k:hon.
– Panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimiin ovat paras lähde kasvulle ja keino yrityksille pärjätä äärimmäisen kovassa elintarvikealan kansainvälisessä kilpailussa. Meidän on tehtävä joka vuosi paljon enemmän ja panostettava TKI-toimintaan yhä määrätietoisemmin pitääksemme pintamme.
– Elintarviketeollisuudessa ollaan aika petoja keksimään innovatiivisia ratkaisuja niin tuotantoprosesseihin kun pakkauksiinkin, Hurme hehkuttaa.
Hänen mukaansa Suomen on oltava vetovoimainen maa innovoinnille ja investoinneille, verotus ja sääntely mukaan lukien, jotta hyötyisimme yritysten ja yhteiskunnan panostuksista täysimääräisesti.
– EU:n tasolla pitäisi huomioida paremmin myös uudet elintarvikkeet ja tulevaisuuden solumaatalouden keinoin valmistetut tuotteet. EU:n hitaan lupaprosessin vuoksi jäämme tällä hetkellä jälkeen uuselintarvikkeiden kehityksessä USA:lle ja Hongkongille. Tuoteturvallisuus on meille kaikki kaikessa, mutta myös luovuutta ja uutta ajattelua tarvitaan, jotta emme näivetä itseämme sääntelyllä ja hitaalla lupaprosessilla.
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset