Annikka Hurme Elintarvikepäivässä: Ruoka-alan kasvun moottoreita ovat innovatiivisuus, ennakoitava politiikka ja alan vetovoima

Ruoka-alan tulevaisuuden menestystä rakennetaan maailmassa, joka muuttuu kiihtyvällä nopeudella. Viimeaikaisista kriiseistä ja turbulenssista huolimatta on käännettävä katseet uuteen kasvuun ja pidettävä entistä vahvemmin huolta kasvun edellytyksistä. Yritykset tarvitsevat ympärilleen ennakoitavan säädösympäristön ja mahdollistavan lainsäädännön, joka turvaa kestävän kasvun.

Elintarviketeollisuusyritysten toimintaan vaikuttavat pienetkin toimintaympäristön muutokset – niin vuosittaiset sään aiheuttamat satovaihtelut pelloilla kuin lainsäädännön muutokset ja geopoliittiset tapahtumat. Kotimainen elintarviketeollisuus on erottamaton osa Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

– Muutosten keskellä oikea tieto markkinoiden muutosajureista, kuluttajien tarpeista, tulevaisuusskenaarioista sekä sääntelyn ja lainsäädännön suunnasta on yritysten menestykselle entistä tärkeämpää. Tietoa on myös osattava tulkita, Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoi tänään Elintarvikepäivässä Helsingin Messukeskuksessa.

Ruoka-alan tulevaisuuden menestystä ja kasvua määrittävät Hurmeen mukaan kolme päätekijää: innovatiivisuus, ennakoitava ja järkevä politiikka sekä alan kiinnostavuus ja vetovoimaisuus.

Kyky innovoida luo Suomelle mahdollisuuden nousta kokoaan suuremmaksi elintarvikeviejäksi

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä eli tuplata ne nykyisestä kahdesta prosentista. Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat erityisen tärkeitä, sillä ne tuovat alalle kaivattua kasvua.

Innovaatiot ja tuotekehitys vaativat investointeja. Suomessa elintarviketeollisuudessa investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen eniten EU-alueella suhteutettuna liikevaihtoon, mutta investoinnit laitteisiin ja uusiin tehtaisiin ovat jääneet suhteessa vähäisemmiksi.

– Elintarvikealalla olemme aina olleet hyvin pulssilla kuluttajien tarpeista ja toiveista. Suomalaisella ruokateollisuudella on kyky innovoida kuluttajien odotusten mukaisia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä, mutta myös makunautintoja ja hyvää mieltä luovia elintarvikkeita, Hurme totesi.

– Meillä on kaikki mahdollisuudet nousta kokoamme suuremmaksi elintarvikeviejäksi. Maailmalla on yhä enemmän kysyntää innovatiivisille, vastuullisesti ja kestävästi tuotetuille elintarvikkeille, hän sanoi.

Vienti lisää ruoka-alan kasvua, parantaa kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä sitä kautta myös huoltovarmuutta.

Lainsäädännöllä suuri merkitys ruoka-alan tulevaisuuden onnistumiselle

Vain vakaa sääntely ja selkeä näkymä tulevaisuuteen luovat mahdollisuuksia investoida, kasvaa ja kehittää uusia ratkaisuja. Suomen päättäjien on oltava aktiivisesti ja ajoissa mukana vaikuttamassa EU-aloitteiden ja -säädösten sisältöön.

Suomessa aloittaa pian uusi hallitus. Annikka Hurme peräänkuuluttaa sitä pitämään mielessä, että yritysten kannusteet innovoida uusia, kasvua tuovia tuotteita eivät synny verotuksesta, vaan kuluttajien halusta ostaa uudenlaisia, erilaisia tarpeita ja käyttötarkoituksia palvelevia elintarvikkeita. Tässäkään tapauksessa keppi ei ole porkkanaa tehokkaampi ohjaamaan kulutusta toivottuun suuntaan.

– Terveysveron ohjaavuusvaikutus on epävarma, eikä se välttämättä johda terveellisempiin ostosvalintoihin. Meillä ei ole näyttöä, vaikuttaako vero kuluttajien käyttäytymiseen toivotulla tavalla. Se ohjaa helposti halvempiin tuontituotteisiin, mikä puolestaan heikentää kotimaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä, Hurme painotti.

– Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti tuotteitaan ja tarjontaansa, jotta kuluttajilla on mistä valita terveellinen ja monipuolinen perusta ruokavalioonsa ja siten osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Ruoka-alan kiinnostavuutta vahvistettava työvoiman saatavuuden turvaamiseksi

Ruoka-alan osuus Suomen kansantaloudessa on merkittävä. Ala työllistää tällä hetkellä noin 340 000 henkeä, ja sillä on aidosti realisoimatonta kasvupotentiaalia, joka pitäisi saada tulevalla vaalikaudella hyödynnettynä tukemaan hallituksen tavoitteita talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Ruoka-alan kasvu vahvistaa myös huoltovarmuuttamme.

– Kärsimme Suomessa työvoimapulasta, joka tulee vain kiihtymään. Työvoiman saatavuus on kriittistä koko Suomelle, maan taloudelle ja toimintakyvylle. Myös ruoka-alalle on tärkeää saada lisää ammattitaitoisia ja motivoituneita tulevaisuuden osaajia, Hurme tähdensi.

– Ruoka-alan vahvuus työllistäjänä on, että meillä on hyvin erikokoisia ja erilaisia yrityksiä, jotka tarjoavat monenlaisia työpaikkoja ja uramahdollisuuksia. Työtä on tarjolla hyvin erilaisen koulutustaustan hankkineille ihmisille ja monenlaisia osaajia tarvitaan. Kaikki työt eivät sijaitse vain kasvukeskuksissa, vaan työtä on tarjolla ympäri Suomen. Alallamme myös maaseudun työpaikat voivat vauhdittaa vientiä ja lisätä siten Suomen hyvinvointia, hän summasi.

• Annikka Hurmeen haastattelupyynnöt Valio Mediadeskin kautta, puh. 010 381 2118, mediadesk@valio.fi