Kiertotalous ja hävikki

Elintarvikeyritykset pyrkivät hyödyntämään raaka-aineensa ja muut tuotantopanoksensa mahdollisimman tarkasti. Hävikki ja jätteiden syntyminen pyritään minimoimaan kaikin keinoin, mitä jo liiketoiminnan taloudellinenkin kannattavuus vaatii. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa syntyy kuitenkin jonkin verran väistämättä sivuvirtoja. Ne ovat tyypillisesti sellaisia raaka-aineen osia, jotka eivät sovellu elintarvikekäyttöön tai niitä ei ole totuttu syömään Suomessa. Alan yrityksillä on pitkät perinteet sivuvirtojen ja niiden sisältämien ravinteiden hyödyntämisestä. Yleisintä on hyödyntää sivuvirtoja eläinten rehuna. Elintarvikekelpoisista sivuvirroista voidaan myös kehittää uusia tuotteita ja käyttämättömiä ruhonosia viedä maihin, joiden ruokakulttuuriin ne kuuluvat.

Elintarvikealalla sivuvirtojen hyödyntäminen energiana on myös tärkeä osa kiertotaloutta, sillä biokaasun tuotantoprosessissa sivuvirtojen arvokkaat ravinteet saadaan talteen.

Tavoitteena ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä

Elintarviketeollisuus on sitoutunut YK:n ja EU:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hävikin ennaltaehkäisy on konkreettinen keino vähentää ruokaketjun ympäristövaikutuksia.

Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syötäväksi tarkoitettuja elintarvikkeita, jotka päätyvät jätehuoltoon eli niitä ei hyödynnetä ihmisravintona tai eläinten rehuna. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomessa syntyy vuosittain yhteensä 361 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Tämä tarkoittaa noin 65 kiloa ruokahävikkiä jokaista suomalaista kohden. Ruokahävikkiä syntyy ketjun kaikissa vaiheissa, mutta suurin osa (34 prosenttia) kotitalouksissa.

Elintarvikeyrityksissä työtä hävikin ehkäisemiseksi ja pienentämiseksi tehdään läpi tuotantoketjun tuotekehityksestä raaka-aineiden tilaukseen, tuotteiden valmistukseen sekä niiden pakkaamiseen ja kuljetuksiin. Elintarvikkeiden asianmukainen säilytys ja käsittely on tärkeää läpi koko ruokaketjun.