Ravitsevia ratkaisuja, terveellisiä vaihtoehtoja
Ruokia ja juomia valmistavat yritykset tarjoavat ihmisille vaihtoehtoja terveellisen ja itselle sopivan ruokavalion koostamiseen eri elämäntilanteissa. Tuotteiden kehitystä ohjaavat kuluttajien mieltymysten lisäksi ravitsemussuositukset ja vastuullisuusnäkökulmat.
Monet yrityksistä ovat sitoutuneet vapaaehtoisiin ravitsemussitoumuksiin. Ravitsemussitoumuksia voi tehdä suolan, tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin vähentämiseksi, kasvisten käytön lisäämiseksi, annoskokojen kohtuullistamiseksi sekä lapsille suunnattujen tuotteiden, tarjottujen aterioiden ja ruokaohjeiden parantamiseksi.
Uudelleenmuotoilulla parannetaan ravitsemuksellista laatua
Tuotemuotoilulla tarkoitetaan kehitystyötä, jossa elintarvikkeiden ravintoarvoa kehitetään. Uudelleenmuotoilun tavoitteena on yleensä tuotteen ravitsemuksellisen laadun kehittäminen ja sen lähtökohtana toimivat ravitsemussuositukset, vapaaehtoiset ravitsemussitoumukset ja vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Tärkeää kuitenkin on, että tuotteet maistuvat, sillä kaupan hyllyyn jäävät tuotteet ei edistä kenenkään hyvinvointia.
Vähemmän suolaa ja sokeria, enemmän kasviksia ja kuitua
Tuotteiden uudelleenmuotoilua ovat esimerkiksi rasvan ja suolan vähentäminen. Suolan käyttöä elintarvikkeissa on vähennetty merkittävästi 1980-luvulta alkaen ja Suomi on työssä tunnetusti edelläkävijä Euroopassa. Väestön liian vähäistä jodin saantia ehkäistään siirtymällä vähitellen jodisuolan käyttöön.
Monissa suomalaisille tutuissa tuotteissa ravitsemuksellista laatua on kehitetty jo useiden vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi suolan määrää ruisleivässä, näkkileivässä ja hapankorpuissa on vähennetty 1980-luvulta alkaen. Virvoitusjuomavalmistajat ovat vähentäneet juomiensa sokeripitoisuutta ensin 10 prosenttia vuosina 2015–2019 ja sitoutuneet samaan tavoitteeseen uudelleen vuosille 2019–2025. Pitoisuuksien muuttaminen ei käy käden käänteessä, sillä se myös kuluttajien on tottuva makuun.
Innovaatioiden avulla voidaan sen sijaan ottaa isoja harppauksia ravitsemuksellisen laadun kehittämisessä.
Suolan ja sokerin vähentämisen lisäksi ravitsemuksellista laatua voidaan kehittää esimerkiksi parantamalla rasvan laatua, lisäämällä D-vitamiinia tai kasvisten osuutta.
Korkeatasoista tutkimusta ja uusia innovaatioita
Elintarvikeyritykset tekevät laajaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toimintaa) kehittäessään uusia tuotteita, parantaessaan tuotantoprosessejaan, lisätessään kestävyyttään ja vastatessaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista osaamista ravitsemus- ja elintarviketutkimuksessa, ja suomalaiset yritykset ovat olleet pioneereja terveysvaikutteisten ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden kehittäjinä. Myös elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman kärkeä.
Suomalainen elintarviketeollisuus investoi tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuodessa keskimäärin 60 miljoonaa euroa. Se on reilut kaksi prosenttia alan jalostusarvosta ja puoli prosenttia liikevaihdosta. Molemmilla mittareilla Suomi TKI-toiminnassa EU-maiden elintarviketeollisuuden kärkeä.
Uusien tuotteiden kehittämisen ja nykyisten tuotteiden muokkaamisen tavoitteena on vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään terveellisemmistä ja ekologisemmista vaihtoehdoista. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet kasvipohjaiset proteiinituotteet, gluteenittomat tuotteet tai erikoisruokavalioihin sopivat valmisteet.
Yritykset tuottavat myös uutta tietoa ja tekevät nopealla tahdilla monenlaista kehitystyötä ilmasto- ja ympäristövaikutusten hillitsemiseksi.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ravitsemussuositukset
Lue ravitsemussuosituksista Ruokaviraston sivulta
Lue lisää